Merimelonnan matkapäiväkirja kertoo taas karua ja kaunista luonnon elävöittämää kerrontaa melonnan tarjoilemista elämyksistä. Kaikki tapahtumat niin lähellä luontoa kuin mahdollista Suomenlahden rannoilla.
Eka päivä
Satunnainen ohikulkija meloi upean reissun Porvoon Tirmo - Pellingin lossilta 8 km päässä olevalle saarelle, jossa ei ole pulaa hiekkarannasta. Hienot grillipaikat ja vessa hoidettu hyvin. No, sinällään tuttu paikka, täällä ollaan oltu veneelläkin jälkikasvun kassa pari kesää sitten. Joku vanhempi blogauskin taitaa löytyä. Tällä kerralla olisi tarkoitus vierailla kahdella muullakin Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen saarella tässä lähistöllä. Katsotaan mitä pitävät sisällään.
Melonta alkoi totuttuun tapaan hyvillä mielin ja lippu korkealla. Hieno tunne, kun kajakki kantaa kaikki varusteet ja melojan, sekä etenee hyvää vauhtia melan vetäessä rauhallisesti pinnan alla, kajakin siirtyessä joka vedolla lähemmäs kohdetta.
Pikkuhiljaa maisemat eivät tuntuneet vastaavan merikorttia yhä enenevässä määrin. Pakko heittää GPS kännykästä päälle ja tarkistaa sijainti. Noni, A4 karttaotos olikin tullut otettua Pellingin puolelta, eikä Tirmon rannasta, niin kuin piti. Ilmankos kartta pisti pään sekaisin. Saman näköistä saarten välistöä molemmissa paikoissa.
Sitten vaan kartan mukaan eteenpäin, taas kun tiedetään missä ollaan. Merellä homma menee niin äkkiä sekaisin, ettei ole tosikaan ja sitten on turha jatkaa, ennen kuin on taas kartalla. Kartta näyttikin, että edessä näkyvien parin saaren välissä kulkisi hieno kapea salmi, josta voisi olla mukava meloa. Paikalle päästyä oli vaikea uskoa, ettei kapeassa saarten välisen matalikon ja siinä kasvavan kaislikon jälkeen alkaisi taas meri.
Siis yritetään läpi. No, se ajatus johti siihen pisteeseen, että kajakkia talutettiin lannistuneena takaisinpäin kaislikossa 10 cm vedenkorkeudessa kahlaten. Siinä kohtaa olikin hyvä ottaa tauko ja heittää vedet. Sitten vaan isoa saarta kiertämään.
Loppumatkalla kova koitos koettiin isommalla selällä pohjois- eli sivutuulen muodossa, joka heitti aallot kajakin yli ja pompotti paattia melko lailla. Hyvin tuo modulaarinen kajakki pärjää täyteen pakattunakin tässä kelissä. Se vielä puuttuisikin, että alkaisi liitokset aueta kovassa menossa ja olisi kolmena kappaleena koko kajakki, huh.
Perillä kuitenkin uskomattomat hiekkarannat ja upea telttapaikka. Teltta pystyssä, mutta järjettömän kova pohjoistuuli. Majoiteen pystytys osoittautui vaikeaksi ja pitikin ankkuroida heti alkuvaiheessa maahan, jo ennen pystytystä. Kovassa tuulessa tuppaa lähtemään lentoon ja kierimään pitkin rantaa, ellei pidä kiinni.
Mmm, kyllä grillimakkara maistuu. So:n venekunta muuten taitaa olla ainoana koko saarella tällä hetkellä.
Järjettömän kova tuuli koko ajan. Ilmatieteenlaitoksen mukaan +13 astetta ja 6 m/s. Vaikuttaa kyllä enemmän myrskyltä. Onneksi tuli varattua pitkät alusvaatteet mukaan. Pitääkin laittaa heti päälle, nyt kun grillikin alkaa hiipua. Ei uskoisi, että vielä viikonloppuna oli +30 astetta.
Iltakävely saarella paljasti yhden venekunnan So:n lisäksi. Aika hiljaista on. Klo 20:56 ja pohjoistuuli jatkuu edelleen voimakkaana. Riippari toimii tuulipussina. Toivottavasti huomenna vähemmän tuulista, olisi tarkoitus meloa katsomaan lähisaaria tai ellei mahdollista, pidellään tuulta tässä saaressa.
Kyllä tämä luukku heiluu siihen malliin, et saa nähdä onko vielä huomenna paikallaan vai kieritäänkö pitkin hiekkarantoja aamulla herätessä. On tää kans... no, nyt liplattaa aallot kovasti rantaan. Pitääkin tarkastaa vielä tilanne kajakin suhteen. Kaikki näyttää olevan ok. Ehkä yöksi voisi lisätä aukkopeitteen, joka jo kuivunut puunoksalla.
Sitten vaan nukkumaan telttaan villasukat jalassa. Kyllä Suomen kesässä kelpaa.
Toka päivä
Klo 08:28 ja kova tuuli jatkuu edelleen. Asteita +13 ja kaikki mukana olevat vaatteet puettu päälle, pipoa ja villasukkia myöten. Yöllä satoikin välillä. On tää Pohjolan keli taas tällaista. Onneksi aurinko jo vähän pilkistää ja +20 luvattu iltapäiväksi. Illalla luvattu tuulen vaimenevan ja huomiselle vain yhtä metriä sekunnissa. Jes, silloin So liikkuu parin saaren verran.
Nyt riipparissa lekottelua ja lintujen metkujen seuraamista puurokattilan sisältöä maistellessa. Yle Puhekin tarjoilee mielenkiintoista ohjelmaa vuorijuoksua harrastavasta pariskunnasta Tiina Lundbergin huoltamossa ja kaiken huipuksi aurinkokin tuli esiin kunnolla. Riippari ja satunnainen riippailija siirretty tyynelle rannalle, johon ei tuuli osu ollenkaan. Ei huono!
Ei oo todellista, täälläkään ei voi välttyä koiran haukunnalta. Viereisestä saaresta kuuluu tulevan. Vesi on todella lämpimän tuntuista, samaa sanoo ilmatieteenlaitos.
Tänään pidätellään tuulta tässä saaressa, huomenna sitten melotaan toiseen saareen tutustumaan ja sen jälkeen kolmanteen saareen yöpymään.
Klo 12:09 ja ensimmäinen päivän venekunta saapui saaren etelänpuoleiselle hiekkarannalle hiukan ht-venettä isommalla purkilla. Eerikäisen Esko Novalla. Noni, nyt mennään sitten uikkareilla, vaikka pari tuntia sitten oli vielä kaikki mukana olevat vaatteet päällä. Juu, kelpaa...
Aijai sentään, kun teki hyvät säväykset toi etelänpuoleisella hiekkarannalla uinti kalliomakoilun lomassa. Tuo ainoa venekunta oli ottamassa aurinkoa samaisella hiekalla ja tervehtivät iloisesti satunnaista uimaria.
Tuolla kaukana ulapalla näkyy ilmeisesti Morumshäll ja Skarvgaddarna loistot. Merikartta pitäisi olla kädessä, jotta tarkemmin voisi sanoa.
Tänään saaren menussa suositellaan paikallista hernekeittoa makkaralla ja auringon otolla. Pitääkin tilata heti sellainen paketti. Kuumaa on, sekä ilma, että keitto. Nyt tuli joku perhe onget kädessä saarelle. Kävelivät So:n ohi kohti etelän puolesta hiekkarantaa. Moottorin ääntä ei kuulunut, joten lienevät soutaen liikkeellä.
Jaa, ei toi hernekeitto hassumpi kattaus ollutkaan. Nyt onkin sitten hankala ottaa aurinkoa kalliolla, kun vatsa jalkapallokunnossa. Ja vielä tuli yksinäinen kaveri pulpettiveneellä hiekkarannalle.
Päivän toisella uintireissulla tuli havaittua, että tämä ns. yksinäinen pulpettivenekaveri kuuluikin samaan seurueeseen onkiporukan kanssa ja olivat nyt kaikki yhdessä etelärannalla lekottelemassa. Olivat ilmeisesti jättäneet ensin veneen pohjoisenpuoleiselle hiekkarannalle.
On toi vesi kyllä lämmintä.
Tuuli vaikuttaisi tyyntyneen ja kääntyneen idänpuoleiseksi. Joskos siellä teltan edustallakin kohta pystyisi viettämään iltaa. Päivälliseksi olisi tiedossa Pomodoro Mozzarellaa ja ananas kauraleipää. Ananaspaloja siis leivän päällä.
Klo 20:36 ja nyt illan tullen vaatimattomaksi muuttunut tuuli on kääntynyt lännenpuoleiseksi, eikä osu telttapaikkaan enää ollenkaan. Tässä tyynessä ilmassa on mukava nautiskella lohilämminkuppia. Kohta alkaa olla aika asettautua telttaan.
Illan päätteeksi piti vielä höynäyttää valkoposkihanhia, kun sattuivat telttarannan kalliolle nousemaan kalliotörmän taakse. Yksi näytti jäävään vartioon pää vähän muita korkeammalla ja kovin tarkkailevaisen näköinen. Kyykkykävelyllä rantoja pitkin hissukseen 💤 ihan lähelle kalliotörmän taakse jemmaan. Siitä sitten pystyyn ja ryhmävalokuva koko porukasta, ”smile”!
Melkoisen hämmentyneen ja epäilevän näköisiä katseita tuli So:n suuntaan moisen metkuilun jälkeen, mutta eivät lähteneet karkuun kuitenkaan. Luonnossa on halvat huvit. 😀
Katseet olivat vähän paheksuvia ja enemmän siihen suuntaan, että mitä toi ihminen oikein kuvittelee tekevänsä. Olisikin mielenkiintoista tietää, mitä nimitystä elukat ihmisestä käyttävät...
Yle Puheen ”Huominen on huonompi” ja ”Tommi Liimatta” tarjoilivat mielenkiintoista ohjelmaa vielä illan päätteeksi telttaan, edellisten seikkailujen jälkeen.
Kolmas päivä
Tänään teltassa ja saaressa vallitsee mukava kesälämpö. Juomakuppiin oli hyökätty yöllä. Muurahaisia täynnä ja piti käydä pesemässä meressä.
Aamupalaksi saaressa tarjoillaan kaurapuuroa, kauraleipää ja punaista Thaicurry tonnikalaa.
Kyllä täällä tuntuu tuulevan edelleen aika hyvin. Vesi on tajuttoman lämmintä. Tossa astioita pestessä sen huomaa.
Aamupalaksi saaressa tarjoillaan kaurapuuroa, kauraleipää ja punaista Thaicurry tonnikalaa.
Kyllä täällä tuntuu tuulevan edelleen aika hyvin. Vesi on tajuttoman lämmintä. Tossa astioita pestessä sen huomaa.
Klo on jo 15:19. Tänään melottiin ensin lähisaarelle katsomaan paikat ja siinä tulikin tutustuttua lähietäisyydeltä saaren käärmeen ja valkohäntäpeuran kanssa. Molemmat tuijottivat Satunnaista ohikulkijaa erittäin epäilevän näköisinä jonkin aikaa ja päättivät sitten poistua paikalta ilman sen kummempia selityksiä.
Matka jatkui yli isomman selän, jossa aallot heittivät taas vettä yli kajakin keulan. Kyllä tuo purkki vaan hienosti menee aallokossa ja on hyvä kaveri päällä meren. Veneitä liikkuu jonkin verran. Ilmeisesti näkevät So:n hyvin, koska eivät päälle aja.
No siinähän se yöpymissaari jo onkin. Aika muhkuraiselta näyttää ranta. Jaa, onhan siinä hyväkin kohta, kun tarkemmin katsoo. Leiri pystyyn ja Knorrin Pasta Carbonaraa tulille. Kyllä jo ruoka maistuukin.
Upea saari se on tämäkin, vaikka ei niin paljon hiekkarantoja olekaan kuin edellisessä.
Se päivän käärme oli jännästi kerällä juuri siinä lähellä kajakin rantautumispaikkaa, olisko reilun metrin verran ollut matkaa. Tuli huomatuksi vasta, kun liivit ja aukkopeite poistettu ja saappaat kaivettu takaluukusta. Yllättävän rauhallinen otus oli, ennen kuin liukui kallion koloon. Kauniin keltaiset raidat molemmin puolin päätä. Kyllä tossa ihmisen ja elukan kohtaamisessa on aina oma jännityksensä. Molemmat lienevät yhtä hölmistyneen näköisiä ja adrealiinit kohoavat.
Olisi +17 astetta ja saa laittaa pitempää päälle. Rannalla venäläinen Antigrippin. Olisko kellunut sieltä asti tänne vai jonkun mukanaan tuoma? Pitääkin laittaa omaan roskapussiin.
Yle Puheen "päivä tunnissa" tarjoilee taas erittäin mielenkiintoista Venäjä asiaa, mm. Butinista ja tulevista ajoista. Sen jälkeen vielä ”Peltsi” käsittelee Itämeren tilannetta. Itämeren tilanne on aina kiinnostavaa materiaalia.
Aurinkokin tuli esiin illan päätteeksi ja saa taas vähentää vaatetusta. Melkoista pelaamista näiden vaatteiden kanssa.
Nyt ruotsia puhuva nuori pari meni teltan ohi saaren rantoja kiertäen. Ovat ilmeisesti lähteneet liikkeelle saaren toisessa päässä olevasta varsinaisesta leiriytymispaikasta.
On tää taas melkoista. Saa pelätä, ettei tuo vieressä oleva puu, jonka juurakossa lähinnä ilmaa täynnä, kaadu päälle keskellä yötä. Niin, ja vielä nukkuma-asentokin teltassa piti vaihtaa päinvastoin. Maan muoto, kun on sellainen tällä kerralla, kivikkoa täynnä.
Neljäs päivä
Yö klo 01:21 ja aallot liplattavat rantaan. Pakko pukea taas kaikki matkalle varatut vaatteet päälle, hytisee meinaan siihen malliin. Nyt uudelleen unta kaaliin.
Huomenta, klo 09:07 ja tälle päivälle olisikin sitten, yllätys, yllätys, Knorrin Pesto with cheese and basil heti aamupalaksi. Alkaa kuulostaa aika tutulta noi Knorrin tuotteet?
Yöllä oli todella hiljaista. Se on harvinaista teltassa. Edes yhden yhtäkään lokin vingahdusta ei kuulunut. Tänään melonta kohti Tirmon venesatamaa. Toivottavasti auto pysynyt kunnossa, eikä vandaalit iskeneet.
Pitää loppumatka katsoa kännykästä tai mennä mutulla, koska kartta loppuu jo Pellingin sillan alta menevän väylän kohdalla, siis leveys suunnassa. Sinällään ei haittaa, vaikka matka hieman kestäisikin, keli mitä upein.
No niin, on se vaan sellasta taas, et matka meni hienosti ja lossirannassa ollaan. Ei tässä sentään turhaan avomerilaivureita olla. 💪
Kajakki kappaleiksi ja autoon. Näyttää ihmisiä kiinnostavan tuo kajakin rakenne, kovati kyselevät.
Ei muuta kuin auton keula kohti kotia ja suunnittelemaan uusia seikkailuja.
Ei muuta kuin auton keula kohti kotia ja suunnittelemaan uusia seikkailuja.
Vinkki: Katso myös Merimelonta 2022!
