Stragiset lukemat 2018

On tullut taas aika laittaa vuosi pakettiin ja vilkaista perinteisesti strategisia lukemia tekemisten suhteen kuluneen vuoden mitattujen matkojen osalta.

Juoksu - 678 km
Pyöräily - 3065 km
Rullaluistelu - 72 km

Lukemat taas suurentuneet edellisvuodesta juoksussa ja pyöräilyssä. Rullaluistelu on jäänyt vähäisemmäksi, joka näkyy kokonaismatkassa.

Näillä lukemilla So jatkaa kohti tulevia haasteita. Nyt kuitenkin ensin puolen vuoden salikausi loppuun ja uudella innolla taas keväällä fillarin päälle.

Rauhallista Joulun odotusta kaikille...

Rodos

So on viettänyt syksyn kuluessa hienoa aikaa Rouvan kanssa Rodoksen upeissa maisemissa. Uskomattomia rantoja. Lämmöt 26-27 astetta, joten tarkenee.

Matkalla vähän juostukin. Saaren korkealta vuorelta hienot näkymät Rodoksen kaupunkiin.

Vanhassa kaupungissa katsottavaa riittää tuhansia vuosia ennen ajanlaskua alkaneen kansoituksen aikaansaannosten parissa. Osa rakennuksista näyttää olevan rakennettu uudelleen vanhaa jäljitellen.

Täällä pääsee pyöräilemään puurunkoisella fillarilla. Siinä suomalaiselle puukehitykselle mallia. Satulaan tosin puu voi olla hieman kova materiaali. Jaa, no tottumuksia voi olla monia.

Rantapenkki on nähnyt jo paljon ja kuullut sitäkin enemmän. Satunnainen ohikulkija toivoo näkevänsä yhtä paljon...

Välimeren rannoilla kelpaa muistella Suomen syksyä...

Vallisaari

Satunnainen ohikulkija heitti kesän loppupuolella retken Suomen historian tärkeimpiin kuuluvaan kohteeseen, Vallisaareen https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallisaari, ei tietenkään unohtaen Suomenlinnan asemaa. Vallisaari, linnoitussaari, jota ei niinkään ole mainostettu Suomenlinnan ohessa. Sijainti Suomenlinnan eteläpäässä, iso saari.

Valtavat tykistöt ja kaivannot olleet Vallisaaressakin. Samoin ammusvarastot tykkiä kohden.

Tykit on suunnattu käsin aikanaan ihmisvoimin tulenjohtotornista komentaen. Ensin on laskettu sekstanttia vastaavalla laitteella kohteen sijainti ja sitten kerrottu koordinaatit tykkejä hoitaville tahoille. Sen jälkeen rauta on liikkunut tykin suusta kohteeseen...

Suojaa on tehty eri tarkoituksia varten paljon. Tämäkin mielenkiintoinen rakennelma, jossa vain vahvojen seinien sisällä U-muotoinen käytävä. Lienee ollut aikanaan kuitenkin tärkeä rooli sodan keskellä.

Oppaan mukaan osa "viikatemies" merkinnöistä on poistettu yleisön valitusten takia. Edelleenkään vuonna 2018 koko saarelle ei ole pääsyä suomen kansalaisella. 

Ja kuten tavallista, matka saaresta takaisin mantereelle hienoja Helsingin edustan rannikoita pitkin lipuen...

Syksyinen juoksutapahtuma

So lenkkeili näin syksyn kynnyksellä kauden viimeisen juoksutapahtuman Kymenlaakson seudulla, urheilulegendan kotimaisemissa. Edelleen se 10 km lähtee alle 50 minuutin...

Polkupyörällä Söderskär majakalle 2018!

No, joo tarvittiin siihen vähän venettäkin...
Satunnainen ohikulkija on vieraillut Söderskärin majalla!
Tiukka, vajaa puolensataa kilometriä Suomen etelärantaan fillarilla ja siitä veneellä eteenpäin kohti Söderskäriä reilu tunti.

Söderskär, Porvoon uloimmassa saaristossa.

Majakka (40 m merenpinnasta), jonka valot sytytettiin vuonna 1862. Alimman kuvan keskimmäinen talo, majakanvartijoiden talo, josta poistuivat vuonna 1957. Samalla majakka automatisoitiin. Lyhdyn valo hiipui lopullisesti vasta vuonna 1989.
Alkujaan valon sytyttämisen aikaan paikalliset kalastajat olivat epäilleet ennen näkemättömän kirkkaan valon karkoittavan kalasaaliit.
Saman kuvan etummainen talo kuului majakkamestarille, joka toimi oman toimensa ohella majakanvartioiden lapsille jonkinlaisena opettajana.
Takimmaisessa saaressa toimi luotsitalo.
Kuvan oikeassa alakulmassa Rysvillan kivijalka, johon rakennettu terassi.

Kalaa tosiaan saatiin siihen aikaan Suomenlahdesta, ainakin turskaa.

Paluu rantaan ja matka kohti kotia jatkuu kahden renkaan päällä, pitkin hienoja maaseutumaisemia.

Tämän kesän majakka on nyt nähty. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan...

Pärnu

Aloha! Rannalla taas...
So toimi matkanjärjestäjänä perheelle (kevyttä, kevyttä!) Pärnun hienoille hiekkarannoille elokuun alun helteissä. Lämmöt 30 asteen korvissa, joten edelleen tarkenee.

Mahtavia ovat rannat Itämerellä, kuten jo monesti todettu.

Reppureissu menee kevyesti, kun mukana vain pakolliset tavarat ja näissä helteissä ei juuri vaatteita tarvita. Laiva ja bussi kuljettaa mennen tullen…

Kyllä Baltiankin kesässä kelpaa...

Driftauspyörän jälkeen...

Nuorisolla taas uudet kujeet. Driftauspyörä on jo historiaa ja alla uusi kulkupeli.
Nyt runko kalustemetalliprofiilia ja ohjaus jostakin toisesta skuutista. Alustalevy puuta ja 12 V mootttori edellisestä pelistä. Hyvin tuntuu vetävän...

So:kin joutui verestämään muistikuvia hitsauksen saloista. Ei ollutkaan niin helppoa, kuin aikoinaan mikro-autoa rakentaessa, jolloin tuli hyvää jälkeä. Aika tarkkaa on virran määrän ja oikean puikkokoon valinnan suhteen. Räkäsaumaa tuppaa tulemaan... mut kyllä tämä tästä, kun alkuun on päästy.

Nuoriso laittaa vielä vähän lediä kulkupelin kylkeen ja sittenhän siinä onkin valmis paketti kohti pian alkavaa koulua...
No niin, siinähän niitä ledejä jo onkin illan tullessa.

Kyllä nuoriso osaa ja taitaa...