torstai 28. huhtikuuta 2022

Koronako sieltä tulee?

Niin niin, sitä pari vuotta pelättyä, ei kai sentään... 

Olo tuntui juoksulenkin puolivälin jälkeen tavallista raskaammalta. Tarkemmin asiaa tarkastellessa Satunnainen ohikulkija huomaa nopeuden olleen suhteellisen normaalia pk-lenkkitasoa 10,5 km/h. Garmin kuitenkin kertoo sykkeen saaneen jostakin kierroksia juuri siinä kohdassa, jolloin tuo väsymyksen tunne kasvoi. Useinhan juoksutunne ei sinällään korreloi sykkeen kanssa.

Lovi kuvaajan puolivälissä kertoo So:n seisseen liikennevaloissa. Pian sen jälkeen syke pomppaa 20 l/m matkan alkupuolta korkeammalle, loppua kohden hieman laimentuen kuitenkin. Keskisyke 154 l/m ja huiput 174 l/m.

Tätä kirjoittaessa vasemman kyynärvarren olotila muuttuu oudoksi. Tuntuu juuri siltä, kuin olisi edellisenä päivänä tehnyt tiukan hauis-/ojentajatreenin ja nyt alkaisi lyömään käsivartta juntturaan. Ei muita havaintoja. So jättää havainnot omaan arvoonsa.

Päivä 2

Ei havaintoja.

Päivä 3

Juu, ei se koronaa voi olla. Päivän lenkki heittämällä aamulenkin muodossa. Ei mitään raskauden tunnetta. Ruokakunnan muut jäsenet vielä palautumassa sairastetun koronan jäljiltä. Suhteellisen kevyet oireet kaikilla, yhden kovemman kuumepäivän jälkeen.

Lenkillä korviin kantautui mielenkiintoista asiaa "Puheenaihe" podcastissa. Puhuttiin journalistiikasta ja siitä, että toimittajien pitäisi pysyä faktoissa tekemissään jutuissa. Tiukan faktavaatimuksen myötä suljetaan kuitenkin paljon materiaalia ja asioiden moninaisuutta pois päivittäisestä käsittelystä. Koska asiat vain harvoin voivat olla niin faktoja, ettei niitä lisää tutkimalla voisi tulla uusia teorioita tai parempia käsityksiä, ei kannattaisi liikaa jättää asioita nostamatta pöydälle. 

Ja sekin, että monellako toimittajalla on todellisuudessa kompetenssia tulkita sitä, mikä on jonkin asian todellinen laita. Monessa asiassa tarvitaan tieteellinen yhteisö, joka riittävästi asiaa tutkittuaan toteaa, ettei tätä asiaa kannata enempää tutkia ja voidaan todeta asian olevan saadun tiedon valossa fakta. Oli se asia sitten mitä tahansa, ei oteta siihen kantaa tässä kohtaa.

Tuosta tulikin So:lla mieleen itäisen naapurimaamme ja lännen tiedotuskoneistojen erilaiset käsitykset asioiden kulusta, liittyen tiedottamiseen mm. Ukrainan tilanteesta. Jos seuraa vaikka Venäjän federaation presidentin http://en.kremlin.ru/ tai Yhtenäinen Venäjä puolueen sivua https://er.ru/activity/news, huomaa helposti, miten eri tavalla asioista kerrotaan Venäjän sisällä, suhteessa lännen käsityksiin. Vallitsee käsittämätön vastakkainasettelun ilmapiiri ja näkemysero. 

Taitaa liittyä venäjälle tyypilliseen retoriikkaan, jossa asiaa ei ole pakko sanoa absoluuttisen todesti, vaan voidaan käyttää hieman eri ilmaisua, johon riittää puolitotuus. Kansa, kun tietää käytännön ja maan tavan. Taitaa olla ihan oma sanakin venäjän kielessä tällaiselle totuudelle, pravda.

Nyt sitten toimittaja, joka seuraa monia tietolähteitä, voi olla pienoisissa vaikeuksissa miettiessään, mikä milloinkin on faktaa ja sellaista, joka pitäisi kertoa kuulijoille medioissa. Jättääkö jonkin asian kertomatta, koska ei ole varma fakta-arvosta vai kertoako eri vaihtoehtoja useammasta lähteestä. Voi tehdä vahingossa omien henkilökohtaisten rajaustensa takia liian suppean kerronnan ja sitä kautta rajoittaa asiat jo lähtökohtaisesti etukäteen kapealle sektorille. Ei jää yleisölle valtaa tehdä päätöstä fakta-arviosta. Eikö meistä jokainen halua kuitenkin tehdä itse lopullisen arvion, ilman valmiiksi, loppuun asti pureskeltua materiaalia?

Päivä 4

Ei havaintoja. Ei tehty koronatestiä.

Päivä 5

Huikea keli. Plätti paistaa puhtaalta taivaalta. Korvanapeissa Mors Principium Est "Masquerade" ja nappien välissä juoksun vapautta tunteva Satunnaisen ohikulkijan ajatusmaailma. Ajatus laukkaa samaa tahtia 11 km lenkin matkassa. Kasvoissa kuumottava aurinko kertoo jo kevään koittaneen. Kohta saa jättää nasturit hyllyyn ja siirtyä kesämalliin. Keskinopeus 11 km/h, keskisyke 147 l/m ja huiput 170 l/m.

Illalla havaittiin alakropan normaalia suurempaa jumitusta. Kuin olisi pitemmänkin rupeaman juossut tai salilla tiukan jalkatreenin tehnyt. 

Päivät 6-10

Alakropan jumi jatkuu. Tulikohan nukuttua liian pitkään ja siksi alaselkäkin hieman muistuttelee olemassaolostaan. Ääh... ei muuta kuin upeaa auringonpaistetta nautiskelemaan lähimetsään ja kahvia tulille.

Illalla So tekee koronatestin. Aijai sentään! Mitä sieltä tulee? Sieltä tulee positiivinen testitulos! Yllättää kuin ilmaveivi aikanaan.

Seuraa tyypillisiä kevyitä flunssan oireita, pientä pään jomotusta ja lihasten jumitusta. Rokotukset kunnossa. Ei vaikuta pahalta. Muutaman välipäivän vaatii...

---

Kolmantena päivänä testituloksen jälkeen So kiinnostuu omikronin vaikutuksesta fyysiseen rasitukseen ja ryhtyy koehenkilöksi. Vetäistään sama lenkki, joka juostiin ekana seurantapäivänä, tuo vajaa 6 km, jota tyypillisimmin muutenkin tulee tahkottua. Sinisessä nopeuskuvaajassa näkyvä lovi taas se liikennevaloseisoskelu.


Punaisen kuvaajan keskisyke lähes sama kuin ekana seurantapäivänä, 156 l/m ja huippukin vain 163 l/m. Ainakaan tämän perusteella ei voi sanoa olevan koronalla vaikutusta. Sitä vastoin, harvoin esiintyvä vatsan pistäminen alkoi jo ensimmäisellä puoliskolla, jatkuen loppuun asti. Eikä kyse ollut siitä, että olisi syöty jotakin ennen lenkkiä ja vatsa täynnä. Tämä voisi ehkä kertoa jotakin siihen suuntaan, ettei happea mennyt riittävästi keuhkojen alaosaan asti, vaikka syvähengitystäkin yritettiin pallean voimalla. Olo muuten erittäin ok koko lenkin ajan.

Tutkitaan seuraavaksi keskimääräistä leposykettä, joka tyypillisesti kertoo omaa kieltään, mikäli kehossa tai mielessä stressiä aiheuttavia tekijöitä. Koko seurantajakson ajan vaihdellut välillä 39-47 l/m. Tämä siis enimmäkseen yö aikaan tapahtuvaa. Yksittäisiä piikkejä alaspäin vuorokausittain 31-34 l/m. Näitä myös päivällä.

Yhteenveto


Edellä kuvattujen arvojen perusteella ei voi siis päätellä, onko kehossa koronalisää vai mennäänkö puhtaalla. Arvot normitasolla pidempään juoksudataan verrattuna. Juoksutuntemuksessa ei eroa myöskään huomaa, koska olotilat vaihtelevat muutenkin monesta asiasta riippuen eri lenkkipäivinä. Eniten ehkä päivän voimia vieneistä askareista ja yleisestä stressitasosta johtuen. 

Joka tapauksessa näiden havaintojen jälkeen kahden vuoden koronapelko ottaa nyt aimo askeleen kevyempään suuntaan. Pelko pois ja katse kohti kesän rientoja...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti