Москва - Moskova 2019

Elokuinen lauantai

Heiluu, natisee ja välillä koliseekin vauhdikkaan oloisesti. Taidetaan mennä hiekkatiellä. Välillä olo kuin leijuisi hennossa horroksessa, pilven päällä painottomassa tilassa...
Jaa, nopean unensekaisen vilkaisun jälkeen Satunnainen ohikulkija huomaa olevansa edelleen Tolstoi junan vauhdikkaasti kiitävän yläsängyn kyydissä, joka lähti eilen Helsingistä. Kello näyttäisi olevan 04:48, jatketaan siis unia.
Klo 06:42 jatkotirsojen jälkeen onkin jo valoisaa ja aurinko pilkistää. Kohta ollaan Tver:ssä ja sitten Venäjän Moskovaan. Kesää on vielä jäljellä ja mielenkiintoista materiaalia tiedossa taas. Katsotaan mitä tuleman pitää...

Moskova vaikuttaa isolta. Yli 13 miljoonaa asukasta, kova ihmisten, sekä autojen vilske.
Päivä osoittautuikin antoisaksi Punaisine toreineen, Leninin mausoleumeineen, kirkkoineen ja vilkkaine liikenteineen. Sama ihmisvilinä täälläkin muiden isojen kaupunkien ytimien tapaan. Tosin nyt puhutaan Euroopan isoimmasta kaupungista. Punaisen torin alue suljettu jo illalla puoli seitsemän jälkeen muilta kuin alueella järjestettävän konsertin lipun omaavilta henkilöiltä. Muinakin aikoina kulku sisään metallinpaljastinporttien kautta ja kassien tarkastuksella.

Se päivän mausoleumkierros oli mielenkiintoinen. Tunti jonotusta, turvatarkastus ja kaksi minuuttia hidasta kävelyä vahanukkemaisen herra Leninin ohi. Kaveri pötkötti lasikaapissa hiljaa levollisen näköisenä, ilmekään värähtämättä ja univormuihin sonnustautuneet vartijat vaativat sitä myös vierailta, sormi suun edessä suhistaen, heti vieraan pienenkin äännähdyksen jälkeen. Saati jos vieras hetkeksikin sattui pysähtymään jonossa, kävivät miltei käsiksi.
Huomenna tutustumaan Ostankinon alueella sijaitsevaan Moskovan tv-torniin, jonka kuuluvuusalueella noin 20 miljoonaa tv-katselijaa...

Elokuinen sunnuntai 

Ostankinon tv-torni osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi vierailukohteeksi. Torni on Euroopan korkein 540 metrin korkeudellaan. Näköalatasanne ja ravintola 337 metrin korkeudessa. Tornia rakennettiin kymmenen vuoden ajan 1957-1967. Turvatarkastus ja reppujen läpivalaisu portilla ja lisäksi uudelleen tornin alakerrassa. Turvatoimet siis erittäin tiukat.

Huikeat näköalat kolmessa kerroksessa, joista ylin ulkona. Tuntuu tuulevan. Pyörivässä ravintolakerroksessa maistuivat jo cappuccinot vierailun päätteeksi, upeilla Moskovan maisemilla höystettynä. Tornin näköalaikkunat lattiassa alaspäin eivät tuntuneet nuorimpia pelottavan. So hieman miettii astuessaan lasin päälle.

Kolmella metrolla takaisin tornista Moskovan ytimeen, samaa reittiä kuin mennessäkin. Metroasemat muuten ovat täällä koristeltuja hienoilla seinämaalauksilla ja kattokruunuilla. Metro osoittautui helpoksi ja ripeäksi tavaksi liikkua isossa kaupungissa. Päivälippu 230 ruplaa (3,12 €) mahdollistaa helpon suhaamisen metrojunalla jos toisellakin, sinne tänne tarpeen mukaan.
Illalla kaupunkikierros vielä auringonlaskun jälkeen, jolloin kaupungin valaistukset tuovat kaupunkiin ihan uuden säväyksen. Aijai sentään, mitä herkkua tarjoili Steak House Butcher. Stroganoffia muusilla ja liha oli suoraan pihvistä leikattua, täyteläisellä kermakastikkeella. Päivän päätteksi metrokortillekin tuli vielä käyttöä.

Elokuinen maanantai

Tänään tiedossa kokonainen päivä kaupunkikierrosta ja vasta illalla junaan klo 23:10.
Aamupäivällä tutustuttu Pyhän Vasilin kirkkoon värikkäine sipulikattoineen. Rakentaminen aloitettu jo 1550 luvulla. Melko pieniä kappeleita ja ahtaita käytäviä sisällä. Ihmisiä paljon liikkeellä ja aika tiivis tunnelma.
Kellon ollessa 13:26 Kremliin johtavilla portailla tolkuttoman pitkä jono. Parempi mennä lounaalle tässä välissä ja katsoa tilanne myöhemmin uudelleen.
Lounasta katukahvilasta ja taas jaksaa.

Klo 16:30 haettu liput Kremliin ja jonoa tuskin ollenkaan enää jäljellä. Kreml tarjoilikin mielenkiintoista katseltavaa. Neitsyt Marian Ilmestymiskirkko, Uspenskin katedraali, Tsaarin kanuuna, Tsaarin kello, ym.
Mossen Kremlin liikennepoliisit tuntuvat olevan valppaana jokaisella tienylityspaikalla puhaltamaan pilliin ja viittoilemaan pampulla kohti suojatietä, jos vaan joku erehtyy väärästä paikasta yrittämään tien ylitystä. Kuin paimen karjastaan huolehtien.
Ilma on ollut koko reissun ajan "uskomattoman" lämmin. T-paidalla ja shortseilla menty joka päivä.

Päivän päätteeksi Leningradskiy asemalle taksilla odottamaan junaan pääsyä. Vielä aseman ravintolassa hetken virvokkeita ja sitten asemalaiturille.

Se taksimatka oli muuten sinällään myös mielenkiintoinen. Maksoi vajaa 700 ruplaa, eikä kaverilla ollut antaa 2000 ruplan setelistä takaisin vaihtorahaa. Kävi kyselemässä lähimmiltä saman firman takseiltakin rahoja ilman tulosta. Satunnainen ohikulkija antoi setelin sellaisenaan ja sanoi sen olevan ok. Suomessahan tuolle ei enää olisi käyttöä. Kaveri otti rahan vastahakoisesti. Keksi kuitenkin antaa puhelinnumeronsa ja pyysi ottamaan yhteyttä WhatsApilla, kun tarvitaan seuraavaksi taksia. Pitääkin laittaa numero muistiin. Kyyti siis hankittu jo seuraavalle mahdolliselle Moskovan kierrokselle.

Elokuinen tiistai

Klo 06:14 ja Satunnainen ohikulkija herää ensimmäistä kertaa tässä venäläisen maiseman halki kiitävässä, peltikuorin varustetussa yläsängyssä tämän yön aikana. Aijai, kun uni on maistunut Tolstoissa, pitkien kävelyjen jälkeen. Pysähdymme Pietarissa ja taas jonkin ajan kuluttua Kanneljärvellä odottamaan vastaantulevaa junaa. Kanneljärvi on Pietarin ja Viipurin välissä oleva pieni paikkakunta. Vanhan näköistä rakennuskantaa näyttää olevan.

Aamupalaksi tarjoiltiin klo 08:30 hyttiin lämpimiä lettuja omenahillotäytteellä. Lisäksi itse tilaten posliiniastioissa kahvit. Hytissä ennestään oli jo illalla tuodut rasiat, joissa croisant, suklaa, ruokailuvälineet, mehu ja jogurttia. Erittäin hyvän ja ravitsevan oloista settiä, nam ja nam.
Junavirkailijat eivät puhu sanaakaan englantia. Menomatkalla junaan unohdettuja kuulokkeita selvittämään innostunut virkailija kommunikoi kännykän sanakirjan ja käsimerkkien avulla sujuvasti. Lupasi selvittää, miten saataisiin toimitettua Moskovasta paikannetut kuulokkeet Helsinkiin So:lle parhaiten.

Lopputuloksena oli, että virkailija laittaa WhatsApp:iin viestiä So:n numeroon, kun kuulokkeet noudettavissa Helsingin asemalta.
Ei huono... So kiittää ja kumartaa.

Seuraavalla viikolla tuli viesti, jossa kerrottiin kuulokkeiden olevan haettavissa samasta vaunusta 5 €:n hintaan tiettynä aikana, kun juna saapuu. So tietenkin paikalla ja sama rouva iloisesti antoi kuulokkeet ja kuitin. Kyllä palvelu pelaa Tolstoissa 5/5.