Satunnainen ohikulkija on monesti törmännyt näin syksyn tullen ilmoituksiin Turun Ruissalossa järjestettäviin juoksuihin liittyen. Eipä ole koskaan tullut katsottua asiaa sillä silmällä, että voisi osallistua. Muita syksyn juoksutapahtumia on riittänyt joka vuodelle. Tällä kertaa otettiin jo keväällä uusi suunta ja päätettiin jättää väliin muut syystapahtumat. Ilmoittauduttiin Ruisriikkiin.
Sillä ajatuksella mennään tähänkin tapahtumaan. Ei tarvita ennätyksiä. Tutustutaan tapahtumaan ja nautitaan lenkistä. Yritetään ottaa kaikki ilo irti, ilman paineita. Ilmatieteen laitos lupailee pientä sadetihkua kisapäivään. Katsotaan nyt sitten, pitääkö paikkaansa.
Mennään siis kisapäivään...
Aamu alkoi protskujuomalla ja kaurapuurolla, kahvia päälle. Kello näyttäisi olevan 08:54 ja kohta saisi lähteä ajelemaan kohti Turkua. Juoksukamat vielä laukkuun ja menoksi. Juoksu on siitä kiitollinen laji, ettei paljoa varusteita tarvita. Lenkkarit ja muutama ohut vaate riittää. Niin, pyyhe ja uikkarit lisäksi laukkuun, josko siellä saunaa ja merivettä tarjoilisi lenkin päälle.
Matkalla taivas antoi vettä. Turkua lähestyttäessä kuitenkin sinitaivasta näytti ja sadekin jo loppui. Parin tunnin huristelun jälkeen olemme saapuneet Ruissaloon.
Mielenkiinnolla ajelemme puistotien lehmusten alla, varjoista mutkittelevaa asfalttia pitkin. Tuolla se leirintäalueen portti jo häämöttääkin ja hotellin edustalta taitavat juoksunumeroita puseron rintaan kiinnitettäväksi jaella. Ainakin siellä melkoinen ihmiskuhina näyttää poreilevan. Laitetaan auto parkkiin ja kävellään katsomaan tilannetta lähempää.
Maistellaan selostajan äänen täyttämää ilmaa, joka jo kisatunnelmalta tuoksuu. Toimisto numerolappua tarjoili ja hyvää matkaa toivotteli. Muutama valokuva ja vielä auton siirto leirintäalueen parkkipaikalle, jonka läheisyydessä lähtöpaikka. Napit koviin, takki pois ja kohti lähtöviivaa odottelemaan. Kuuluttaja kertoo enää viisi minuuttia aikaa lähtöön olevan. Melkoinen letka lähdössä liikkeelle. Yli neljäsataa juoksijaa listojen mukaan kympille olisi menossa.
Pam, ja sit liikkuu. Kävellä saa jonkin matkaa, ennen kuin tilaa juoksulle antaa.
Ensimmäiselle juottopaikalle asti, reilun kolmen kilometrin päähän, mentiin suunnitelman mukaisesti hissukseen kauniista luonnon keskellä kulkevasta, vihreästä reitistä nauttien.
Juottolan jälkeen Satunnainen ohikulkija päästää leijonan irti. Korviin musiikit soimaan ja koneeseen täysi höyry päälle. Sit mennään… selkää alkaa tulla vastaan toinen toisen perään. Jokaisen selän ohitus uutta voimaa koneelle antaa.
Entisen kaupan kohdalta vasemmalle Kuuvaan käännytään. So muistaa nuoruudessaan tuossa kaupassa käyneensä. Varsinainen kesäkauppa oli, taisi lähinnä oluen myynnillä elää. Mahtoiko edes talvisin auki olla? Nyt jo muutaman vuosikymmenen tyhjillään ollut.
No niin, Kuuvan kierroksella Black in Beast korviin tyrkkää ja konetta kovempaan tekemiseen lietsoo. Selkää tulee edelleen vastaan, Ruissalon puistotielle takaisin jo kurvataan…
Sieltä se maalialueen kuulutus jo korviin kantautuu. Vielä hotellin piha-alueen ympäri kierrettävä kierros ja sit kaikki irti. Nyt luukutetaan loppu ihan täysillä. Jes, se oli siinä!
Ei paha, yllättävän helpolta vaikutti kokonaisuudessaan päivän lenkki, vaikka edellinen juuri toissapäivänä tuli hölköteltyä.
Mitali kaulaan ja pussiin evästä keräämään kisajärjestäjien valmistelemilta pöydiltä.
Monenlaista olivatkin hankkineet tällä kertaa juoksijoiden nautittavaksi. Vitamiinivalmistetta, vettä, protskujuomaa ja -patukoita, jogurttia, banaania, snäksiä sekä alkoholitonta olutta. Aijai, nehän maistuivat reissun päätteeksi.
Saaronniemen sauna tarjoili ilmaiset löylyt hikisille juoksijoille lenkin jälkeen. Mukavan rauhallinen tunnelma, kun ei liikaa porukkaa. Merivesi taitaa 11-12 asteista olla ja siksi aika pienen uintikierroksen mahdollistaa. Kunnon löylyt päälle, saunan ylälauteilta maisemaikkunan tajoilemaa rantanäkymää katsellen ja päivän lenkkiä kanssajuoksijoiden seurassa arvioiden.
Näin se on, hieno luontovoittoinen lenkki tämäkin. So ottaa joskus uusiksi. Komeat maisemat, kuten saaristossa voi odottaa.
Nyt auton keula kohti kotia ja uusia haasteita. Tsemppiä syksyyn kaikille, liike jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti