Pellingin itäpuolella 2021

Hieman jännittynyt tunne retken onnistumisen suhteen veneen valmistelujen jälkeen. Tällä kertaa mennään Suomen etelärannikolla olevan, Pellingin itäpuolelle. Edellisessä postauksessa kajakki juuttui piippuun. Nyt kuitenkin ammutaan hieman isompi panos, vene ulos rannasta. Kirpparilla vastuullaan itsensä lisäksi muitakin, elämän tärkeimpiä ihmisiä taitavat olla.

Vene laskettu vesille vasta tänään ja ajettu pieni koelenki ennen huomista pidempää matkaa.

Lähtöpäivä

07:05 Silmänraosta havaittu säätiedotuksen lupaamaa pilvisempi aamu. Uni juuri karkaamassa So:lta. Odottava fiilis päivän meriretkeä kohtaan. Kahvia ja aamupalaa retkeilijöiden koneeseen tarvitaan. Niin ja huomenta!

Ja sit mennään taas…

Kevyttä länsituulta 1 m/s. Auringonpaiste alkoi jo aamukahvin yhteydessä. Matka soljui mukavissa merkeissä merimerkkien viittoillessa tietä meille.

Leiri saatu pystyyn, murua rinnan alle ja aurinko hellii. Hieman tuuli saisi olla tätäkin hennompaa. Pitääkin lähteä tutkimaan tilannetta saaren toiselle puolelle...

Hetki sitten havaittiin viereisten kallioiden välissä täysin tuuleton hiekkaranta juuri vapautuneena edellisiltä retkeilijöiltä. Sanoivathan kaverit aiemmin lähtevänsä iltapäivällä, So:n parilla sanalla haastatellessa. Tuo väli jo ennestään tuttu. Joskus tuossa kajakilla tullut retkeiltyä.

Ei muuta kuin köydet irti, tämä laiva liikkuu nyt. Ajetaan vene sinne ja muutetaan leiri telttoineen parempaan paikkaan.

Se kannatti. Ei iso homma ja keli taivaallinen. Aurinkoa täydeltä taivaalta, täysin tyyntä ja upea hiekkaranta omassa käytössä. Voiko ihminen muuta pyytää?

Ilta rauhallinen, muutamia venekuntia rantautuneena tähän saareen. Taitaa tulla upea auringonlasku. Huomenna voitaisiin vähän kierrellä lähistön paikkoja veneellä.

No niin, ja sitten olisikin hieman kovempi yö tiedossa. Teltan yksi ilmamakuualusta on rikki ja tyhjenee noin kymmenessä minuutissa. So lupautuu ottamaan alustan kolhut vastaan.

Saaressa yön yli

Oi, voi, voi, huutaa lähikarikon lokki hädissään tehden partiolenkkiä teltan yli, parin tiiraohjuksen ahdistellessa perässä. Niin, on noi tiiratkin aika äkäisiä lintuja, aina toisten kimpussa. Muutkin linnut äänekkäitä auringon heittäessä löylyä telttaan. +29 astetta lupailevat näköjään tähän päivään.

Olisi 06:34 ja varovaista huomenta sanoo!

Riipparin helliessä kehoa, mieleen tulvii ajatus, tarvitaanko ihmisen eloon muuta kuin tämä ympäristö ja maisema. Välittömästi perään järjen ääni huutaa, että ei tämä tilanne ole tässäkään saaressa tällainen ympäri vuoden. Kauden kohokohtaa taidetaan elää. Nyt nautitaan.

09:38 ja veneitä kuhisee jo melko paljon saaren ympärillä. Osa lähdössä, osa tulossa. Pari melojaakin jo tuli. Kohta taitaa meidänkin venekuntamme lähteä liikkeelle.

15:41 Lossirannan kauppa ja ravintolan virvokkeet testattu. Bensaakin otettu lisää samalla. Lähistön pari muutakin kohdetta tutkittu. Kaikissa perusgrillit ilman hormia. Ei voi käyttää metsäpalovaroituksen ollessa voimassa. Ei arvaa risukeitintäkään käyttää. Onneksi on kaasukeitin mukana. Hyvin keittää kattilan ja pannun tuotteet. Eikä noissa keittiön maisemissakaan ole valittamisen aihetta. Mukava katsella ohi ajavia veneitä makkaroita käännellessä.

Nyt iltapäivällä taas aurinko hellii leiripaikkaa oikein urakalla. Nuorisolla tekemistä riittää rannassa. Mielenkiintoista havaita taas kerran, että ihmisillä riittää puuhaa yllin kyllin veneissään. Koko ajan näyttää olevan jotakin paranneltavaa, ruuanlaittoa, veneen putsausta tai köysien säätöä. Ei meinaa millään ehtiä hetkeksi istumaan. Eipä silti, sitä se tahtoo So:llakin olla. Ei tule aika pitkäksi. Huomaa yhtäkkiä illan tulleen.

Rantautumispaikka oli ja on hiekkapohjaa. Muutama isompi pinnan alapuolinen kivi molemmin puolin venettä. Vaatii tarkkaa silmää rantaan ajon yhteydessä tuulen painaessa kivikon suuntaan. Tänään ei juurikaan tuule.

19:07 Illan tullen saari alkaa olemaan aika täynnä. So:n leiri kuitenkin rauhallinen ollessaan omassa niemen kärjessään. Tuuli on lakannut täysin. Aavistuksenomainen väre enää meren pinnassa.

Päivälliseksi syötiin perunamuusia ja paistettua makkaraa. Kyytipojaksi suolakurkkua. Juu, juu, pussimuusia toki. Hyvältä sekin maistuu luonnon helmassa. Kohta saakin alkaa suunnitella iltapalaa. Jos kuitenkin kahvit ennen sitä.

22:04 Vielä saapui yksi isompi venekunta isolla matkaveneellä. Aika vauhti tuntuu olevan veneen lapsilla päällä rantaan päästessään. Melkein kymmenkunta pientä lasta yhden mieskipparin kaitsettavana. Taitoa vaaditaan. Hampaiden pesun yhteydessä myöhemmin Satunnainen ohikulkija havaitsee tilanteen laskeutuneen aloilleen.

Saaressa toisen yön yli ja mökillä alaston ninja

Jaa, 05:12 näyttäisi olevan unisesta silmästä, kännyn kellosta kurkattuna. Otamme vielä jatkotirsat teltan hämyssä. Hieman kyljykset herkkinä tuntuvat olevan ilmapatjan tyhjänä ollessa. Mitä se olisikaan, ellei hiekkamaastoa alla olisi?

07:08 Ja täällä on alkanut tuulla kevyesti. Kääntynyt samalla idänpuoleiseksi. Vene näyttää olevan ihan ok kiinnitysten osalta rannassa. Takapään sivuköysi on nyt väärällä puolella tuulen käännettyä kelkkansa.

No, jos se nyt tossa pysyisi sen aikaa, että saadaan aamupalat syötyä ja leiri kasattua. Lupailevat 3-4 m/s itätuulta iltapäiväksi.

Vesikin laskenut aika paljon. Sehän tossa juuri on, että silloin kun rantaudutaan hiekkarantaan veneen nuollessa maata, on hieman pelkona, että vesi laskee yön aikana niin paljon, ettei tuollaista viidensadan kilon vehjettä saa työnnettyä enää vesille. Nyt lähti kuitenkin. Pakko oli toi sivuköysikin toiselle laidalle laittaa. Minkä sitä ihminen itselleen mahtaa.

Tänään aamupalaksi olisi kahvia/ananas Jaffaa, tonnikala-/meetvurstisämpylää ja hedelmiä. Meri hellii kotimatkaajia myötätuulella ja tarjoilee uskomattomia maisemia taas kerran.

Matkalla vielä muutama valkopartaisen kuskin ohitus ja hienoja valokuvia. Sitten kotirantaan paarmojen ruuaksi. Loppupäivän voisikin viettää aurinkotuolissa maaten mökkiterassilla, aijai sentään...

Mmmj, jaa, no ei sentään. Nuoriso kaipaa mönkkärin kaasarin kanssa säätökaveria, hetki…

Niin, olisihan noita puuhommiakin tossa, mutta jätetään toiseen kertaan. Rouvalla kuulemma hieman sormet jo syyhyäisivät tehdä tuttavuutta halkomakoneen kanssa. Pitääkin käydä laittamassa sähköt päälle vehkeeseen, hetki…

Niin, ja pitäähän peräkärrykin tyhjentää noista nuorison skeittirampeista jääneistä vanereista, hetki…

Ja pressukin pitäisi veneen päälle vielä tarjoilla, koska huomiselle sateita lupailivat, hetki...

So huomaa palanneensa taas tutun työleirin alaisuuteen. Pitäisikö kääntää veneen keula ja kipparin lippa takaisin kohti ulappaa?

Kaiken huipuksi, illan päätteeksi nähtiin saunan pesutilan ikkunasta kyy kalliolla. Rouva huusi ulkona ja siinähän alastoman ninjan vaistot heräsivät. So syöksyi lapio kourassa otuksen luo. Ei siinä mitään housuja ehditty miettimään. Ehti mennä jo pehmeän sammaleen päälle. Ninjan sivallus ei osunut kunnolla adrealiinin virratessa. Lapio luisti pehmeän sammaleen ja kallion päällä. Alaston ninja heitti kuperkeikan henkeä haukkovan käärmeen edessä. Tuskin otus koskaan nähnyt vastaavaa liikesarjaa. Vieressä seisonut kottikärrykin lensi nurin. Olisiko nauranut itsensä puolikuoliaaksi? Salamana takaisin pystyyn ja uusi yritys. Ninja voitti 1-0 tämän erän. Kyy parka. Hieman tuonkin otuksen hengen vieminen vaivaa So:n mieltä jälkeenpäin. Ei noita oikein voi pihapiirissä sallia kuitenkaan. Sorge.

Elämä jatkuu kaupungissa päivää myöhemmin

17:39 Aijai, yhtä kaikki, joka tapauksessa tähän retkeen osallistuneet totesivat, että hieno reissu oli ja voidaan suositella vastaavaa muillekin 5/5.

Kippari kiittää ja kumartaa…